AkiRuotsala itse asiassa.

Suomalainen työ 2.0 ja augmentaatio

Kuinka moni muistaa viime elokuun mielenosoituksesta uutiskuvan, jossa kaksi valtiovaltaan tyytymätöntä aktivistia heilutteli lakanaa, jossa komeili teksti: "työntäkää innovaatiot perseeseenne"? Lakana nostatti aiheestakin kohua, mutta samalla se paljasti jotain suomalaisten suhtautumisesta työhön ja työelämän muutoksiin, joka on myöhemmin nähty myös keskitetyn työehtosopimuskentän kylmänkankeana suhtautumisena keskusjärjestöjen jo sopimiin askelmerkkeihin suomalaisen työn uudistamiseksi. On selvää, että globaalissa markkinakentässä elävä Suomi ei voi sulkea silmiään ympärillä tapahtuvalta kehitykseltä, mikäli haluamme ylläpitää kansakunnan 100-vuotisen menestystarinan saavutuksia ja hyvinvointia.

Tänään puhutaan paljon ja oikeutetusti start-upeista, innovaatioista ja uusista yrittäjistä, joita ilman Suomen on vaikea pärjätä kansainvälisesti. Kauppatase olisi saatava positiiviseksi ja yksityisen sektorin osuus BKT:sta kasvamaan. Kuitenkaan uusien yrittäjien ja yritysten syntyminen ei ole ainoa tapa, jolla työn tuottavuutta voidaan lisätä. Sanat, kuten automaatio ja robotisaatio on jäänyt tämän kaiken muun alle ja jalkoihin. Ehkä teemat ovat hieman vaikeita, koska monelle "taylorisminsa" ja digitalisaation vaikutukset ymmärtävälle duunarille ne kuulostavat lähinnä rakenteelliselta työttömyydeltä ja käsiparien vähenemiseltä konepajoissa. Tämä vielä keskustelematon ristiriita tulisi avata julkisuudessa augmentaatio-termin kautta.

Muun muassa Thomas H. Davenport ja Julia Kirby ovat tutkineet (Harvard Business Rewiev:  Beyond Automation) automaation ja tekoälyn tulemista työpaikoille erityisesti siitä näkökulmasta, miten yrittäjät voivat edelleen säilyä aktiivisina työllistäjinä koneiden korvatessa käsipareja. Kun automaation ja robottien kautta haetaan ihmistyön korvaamista koneiden avulla, augmentaatiossa lähdetään ajatuksesta, miten ihmistyötä voidaan edelleen kehittää ja syventää koneiden kautta.

Luettelen seuraavaksi Davenportia ja Kirbyä soveltaen viisi askelta, jolla voimme Suomessa vahvistaa yritysten työllistävää vaikutusta automaation ja robotisaation kehityksestä läsnäolosta huolimatta. Ensimäiseksi: jotkut asiantuntijatyöntekijät voivat koneellistumisen seurauksena siirtyä ajattelemaan työtään korkeammalta ja strategisemmalta tasolta, joka on eräs tärkeimmiestä yrityksen kasvun edellytyksistä. Toisaalta: työntekijät voivat lisätä työhön sellaista luovaa otetta, johon koneet eivät kaikessa rationaalisuudessaan kykene. On myös hyväksyttävä, että joidenkin työntekijöien työ muuttuu vasaran varresta tietokoneiden työn valvomiseksi ja ohjaamiseksi. Jotkut asiantuntijatyöntekijät voivat puolestaan keskittyä johonkin tärkeään ja kapeaan tuotantosektoriin syventämällä osaamistaan alueella, jossa tietokoneet eivät vielä operoi. Lopulta peto saadaan kesytettyä kun osa työntekijöistä astuu askeleen eteenpäin luomaan uuden sukupolven koneita ja tutkimaan uusia polkuja, joiden kautta koneet voivat vahvistaa edelleen ihmisten vahvuuksia.

Katson, että työn koneellistuminen on väistämätöntä ja koneita vastaan taistelu on turhaa. Kehitys menee eteenpäin ja jarruttaminen ainoastaan heikentää suomalaisten yrityksen kilpailukykyä. Edellä esittämäni augmentaationäkökulman kautta koneellistuminen voidaan päin vastoin kääntää yritysten vahvuudeksi. Edellä esittämäni ajatukset augmentaatiosta ovat hyvin ajankohtaisia Suomessa Nokia-kuplan purkautumisen jälkitilassa. Koulutusleikkausten keskellä ja vientituotannon jalostusasteen laskiessa Suomessa on vaarallisen herkulliset asetelmat siihen, että meistä kasvaa Pohjois-Euroopan impivaaralainen taantumusmaa, jossa konservatiiviset asenteet työmarkkinoilla ohjaavat tuotantoa innovatiivisuuden ja älyllisen kapasiteetin paetessa ulkomaille. Vielä kun ulkomaiset investoinnit kiertävät Suomen kuin magneetin konsanaan, augmentaatio-asenteelle on tänään kova tilaus.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän AlttiKiova kuva
Altti Kiova

Henkilökohtaisesti toivotan automaation ja robotiikan tervetulleeksi. Sitä vaatii jo ihmisten terveyskin.
Innovaatioita ei taida syntyä kuitenkaan kovin usein ja jos syntyykin niin vielä harvemmat on menestystarinoita. Ehkä siitä johtui tuo kommentti.
Minusta yksi ongelma on saada kokeilla uusia ideoita, jos ideassa on vielä olemassa jokin vaara.
Miten saada työporukka ja -johto tukemaan ja kehittämään ideaa niin, että saadaan tuo vaara pois?
Niin hyvä asia, kuin onkin esim. 0-tapaturmaa työpaikalla, niin siitä voi tulla uuden kokeilun este, tai on jo tullut, kun johtajat ei uskalla tapaturman pelossa tutkia uutta ideaa.
Tämä on kokemus mikrotasolla.

Toimituksen poiminnat